Buorre bajásšaddan buohkaide

Lea dárbu loktet skuvllaid ja mánáidgárddiid vai buohkat ožžot seammalágan vejolašvuođaid. SG lea 70-logu rájes juo bargan oččodit hálbbes mánáidgárdesajiid buohkaide, main lea buorre dássi ja buorre pedagogalaš fálaldat. Min ulbmil lea ahte mánáidgárdi galgá leat eaktodáhtolaš oassi olbmo ollislaš oahppobálgás.

SG áigu bargat dan badjelii ahte oažžut ođđaáigásaš almmolaš skuvlla mii áimmahuššá eaŋkiloahppi dárbbuid. Mii áigut eastadit sosiálalaš erohusaid skuvllas máŋggabealát oahppu bokte ja dan bokte ahte juohke oahppi galgá dárkilit čuovvut. Nu áigut maid eastadit dan ahte oahppit eai darvet vuođđoáššiid nugo lohkama, čállima ja rehkenastima.

Rievttalaš juohkin

Mii eat áiggo addit vearrogeahpádusa riggáide danin go mii áigut báicca geavahit ruđaid sidjiide geat eanemusat daid dárbbašit. Geafivuođa eastadeapmi mearkkaša ahte ferte ásahit buresbirjegeaddji servodahkii čovdosiid main buohkat galget oažžut oasi. Danin bargá SG dan badjelii ahte skuvla galgá leat nuvttá, mánáigárddit hálbbit, ahte galget leat albma dearvvašvuođa- ja fuolahanfálaldagat, unnán iežas máksinoassi buozanvuođa dilis ja ahte buohkaide galgá leat bargu.

Biras

Ruoná boahtteáigi mearkkaša ahte galgat ásahit servodaga gos lea buoret eallindilli. Mii bargat geahpedit dálkkádatgássaid luoitima, geahpedit áibmonuoskkideami ja geahpedit rieja lagasbirrasis. Mii áigut nannet kollektiivajohtolaga, ráinnas energiija ja teknologiijaovdáneami. Mii beroštit maid biologalaš eatnanvuođas ja ahte buohkain galgá leat vejolašvuohta beassat lundui. Danin mii bealuštit álbmoga rievtti ja bargat jávkadit visot mii heađušta olbmuid beassamis čáhcegáttiide, vuvddiide ja duoddariidda.

SG oaivvilda ahte Norga ferte garraseappot bargat oččodit áigái geatnegahtti birassoahpamušaid ja ovttasbarggu eará riikkaiguin ja organisašuvnnaiguin geahpedan dihtii birasváttisvuođaid.

Seammaárvu ja friddjavuohta

Juohke beaivvi vealahuvvojit olbmot iežaset liikkeivnni, kultuvrra, sohkabeali dahje seksuálalaš leahkima dihte. Mii áigut vel garraseappot bargat čearddalaš vealaheami vuostá ja jámmet nissonolbmuid ja dievdduid bálkáerohusaid.

Riikkaidgaskasaš politihkka

SG dáhttu ahte Norga galgá hui čielga ja iešválddálaš jienain doarjugoahtit ráfi, olmmošvuoigatvuođaid ja solidaritehta máilmmi servodagain. Mii áigut lasihit Norgga juolludemiid geafes riikkaide.

SG lea Norgga EU miellahttovuođa vuostá, danin go EU-systema ii leat demokráhtalaš ja dat hukse márkanstivrejeaddji čovdosiidda. SG bargá oažžut nanu ON, mii sáhttá váikkuhit oažžut ráfálaš čovdosiid riidduide ja garraseappot doarjut birrasa ja olmmošvuoigatvuođaid miehtá máilmmi.

Bellodaga historjá

Álggugeahčen 1960-logu lei Norgga politihkalaš dilli dakkár ahte ledje garra vuostehágut nuorta ja oarje fápmoriikkaid gaskka. Norggas gávdnui opposišuvdna mii ovddidii dan maid ieža gohčodedje «goalmmát oalášoaivil», mii lei sávaldat ahte beassat leahkit nu unnán fápmoriikkaid duohken go vejolaš. Ollugat dien opposišuvnnas ledje Bargiidbellodaga miellahtut, muhto sii biddjojuvvojedje bellodagas eret 1961:s. Diet eretbidjan lei Sosialistalaš Álbmotbellodaga álgu (SF). 60-logu mielde lei Sosisalistalaš Álbmotbellodagas ollu dadjamuš radikála olgoritpolihkalaš opposišuvdnan Vietnamsoađis ja go duosttai moaitit USA ja NATO.

1972 EF-giččus barge SF, Bargiidbellodat, NKP ja bellodatkeahtes sosialisttat ovttas Álbmotlihkadusas norgga EF miellahttovuođa vuostá. Go čielggai ahte ii-bealli vuittii, de jotkkii ovttasbargu ja Sosialistalaš Válgalihtu namas čađahedje ovttasbargoguoimmit albma buori válgga stuoradiggeválggas 1973. Njukčamánu 16. beaivvi 1975 vuođđuduvvui válgalihttu Sosialistalaš Gurutbellodahkan Troandimis, ja dat SG maid odne dovdat, lei ge de almmolaččat vuođđuduvvon. NKP čuovui mielde dušše ovtta jagi ovdal go sierranedje eret fas.

80-logus lei ráfi ja vearjjuid geahpedeapmi bellodaga mearkaáššit. Álgo 80-logu politihkalaš árgabeaivvis ledje dievva riiddut mat guske birrasii ja elfápmohuksemiidda, ja SG šattai Norgga politihka birasbellodahkan. 1985:s geavahuvvui «Juogat buriid» vuosttaš geardde dovdosátnin válgabargguin. Lei jappeáigi ja SG mielas lei dehálaš hehttet bargguhisvuođa ja ekonomalaš erohusaid. Gitta 1994 álbmotjienasteami rádjái lei SG guovddážis vuostálastimin Norgga EU miellahttovuođa.

Loahpageahčen 90-logu bijai SG mánáidgárddiid, skuvllaid ja oahpu dehálaš áššiin. 2005 válga šattai historjjálaš. SG, Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat vuođđudedje eanetloguráđđehusa ja Kristin Halvorsen šattai riikka vuosttaš finansministtar gii lea nissonolmmoš.

SG:s leat sullii 10 000 miellahtu. Kristin Halvorsen lea leamaš bellodatjođiheaddji 1997 rájes. Edle Daasvand lea bellodatčálli. Audun Bjørlo Lysbakken ja Bård Vegar Solhjell leaba nubbinjođiheaddjit. Nuoraidorganisašuvnna namma lea Sosialistalaš Nuorat (SN).

SG bellodatjođiheaddjit

Kristin Halvorsen 1997-

Erik Solheim 1987-1997

Theo Koritzinsky 1983-1987

Berge Furre 1976-1983

Berit Ås 1975-1976

Oktavuohta

Dábálaš oktavuođat SG:ii: Guvddášhálddahus: 21933300, post@sv.no

Riikkaidgaskasaš ráđđeaddi: Lene Aure Hansen

Sosialisma ja eamiálbmogat